Istuin lounastauolla syömässä
eväitä Kasarmitorilla, kun katseeni kiinnittyi torin vastapäiseen penkkiin ja
siinä makailevaan keski-ikäiseen mieheen. Aurinko lämmitti selkääni mukavasti,
joten tuumasin, että mikäs miehen siinä loikoillessa. Katseeni kiinnittyi tarkemmin
miehen kasvoihin, etenkin niiden punaiseen värin. Mies oli selvästi polttanut
kasvonsa, unohtanut laittaa aurinkorasvaa.
Miehen nuhjuisessa
olemuksessa oli jotain, joka sai minut miettimään, ettei mies varmaan ollut unohtanut
aurinkorasvaa kotiinsa. Ei miehellä ollut aurinkorasvalle tarvetta laisinkaan,
pikemminkin krapularyypylle. Ajatus aurinkorasvasta tuntui nyt typerältä,
tarpeettomalta. Mitä koditon laitapuolenkulkija sillä tekisi. Ei mitään, ei
sitten yhtikäs mitään.
Hetken kuluttua mies alkoi
hapuilla kädellään sepalustaan, arvelin hänelle tulleen tarve helpottaa
rakkoaan. Humalapäissään häneltä kuitenkin unohtui, ettei homma onnistu housut
päällä. Tumma täplä ilmestyi hänen vasempaan reiteensä ja pisaroi lopulta
katukivetykselle. Minut valtasi pistävä myötähäpeä ja iljetys. Että kehtasi
röhnöttää ympäripäissään ihmisten ilmoilla keskellä päivää, haisten omalle
virtsalleen. Muta kuka minä olin tuomitsemaan miestä. Minunhan tässä tulisi
hävetä.
Mietin, milloin ja miten
miehen asiat olivat menneet näin huonoon kuntoon. Oliko hän kääntynyt väärään
suuntaan elämänpolullaan? Tai kenties jaettu huonot kortit jo ennen syntymää? Oliko
hänen tilansa pelkkää huonoa tuuria, elämän epäoikeudenmukaisuutta? Tiesikö hän
edes itsekään milloin oli suistunut ojasta allikkoon?
Yksi asia oli kuitenkin
varmaa, että myös hän oli joskus ollut lapsi. Tuo lapsi oli jossain vaiheessa
elämäänsä istunut koulunpenkillä ja miettinyt miksi hän haluaa tulla aikuisena.
Tuolla lapsella oli ollut koti. Oliko se sitten pullantuoksuinen tai Koskenkorvan
katkuinen, sitä en tiedä, mutta koti kumminkin, katto pään päällä.
Mitä sinulle oikein
tapahtui? Miten se pieni pellavapäinen poika päätyi tuohon torin penkille? Voisinko
minä olla tuossa, jos kortit olisi jaettu eri lailla?
Kuva otettu Suomenlinnassa kesällä 2010 |
Jos pidit blogista, kerro myös kaverille
Pisti miettimään.
VastaaPoista"Kortit voidaan aina jakaa uudelleen." Tämä kommentti sai minut miettimään.
VastaaPoista