”Jos jonkun säikäyttää liian monta kertaa, hän muuttuu näkymättömäksi.” selitti Tuutikki. Ninniä pelotteli täti, joka oli ottanut hänet luokseen asumaan. Se täti oli kauhea. Hän puhui aina Ninnille yhtä epäystävällisesti. Ninni alkoi muuttua aina vain haaleammaksi. Lopulta hän katosi kokonaan.” (Teksti ja kuva Tove Janssonin kirjasta, Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia.)
Näkymättömän
Lapsen, Ninnin tarina on riemuvoittoinen selviytymistarina. Tarinaa voi hyvin verrata
masennuksesta toipumiseen, sillä myös masentunut parantuu vaiheittain, eikä
tule näkyväksi yhdessä yössä. Mitä Tove Janssonin tarina Ninnistä ei sen sijaan
kerro, on miten Ninnille kävi sen jälkeen, kun hän tuli kokonaan näkyväksi /
parantui masennuksesta. Jansson antaa lukijan ymmärtää, että Ninnin onnellinen
elämä alkoi näkyväksi tulemisen myötä.
Ihan
näin helppona Ninnin elämä tuskin jatkui, vaikka hän olikin eheytynyt huomattavasti
Muumitalon rakastavassa ympäristössä. Tullakseen näkyväksi ja ehjäksi Ninnin
oli tehtävä paljon töitä, eikä hän olisi selvinnytkään siitä yksin. Muumimamman
vahvistava läsnäolo oli merkittävä tekijä Ninnin eheytymisprosessissa. Vaikka
Ninni muuttuikin näkyväksi, hän ei suinkaan vielä ollut ehjä sisältäpäin.
Kasvot peilissä
Mitä
mahtoi Ninni tuumata, kun näki peilistä kasvonsa piirteet pitkästä aikaa? Nämä
kasvot olivat hänelle vieraat. Viimeksi peilistä oli näkynyt lapsen kasvot, nyt
peilistä tuijotti nuori nainen. Tämä oli uutta Ninnille, ja kuten me tiedämme,
uusi voi joskus olla pelottavaa, vaikka kauniilta näyttäisikin. Ninnin oli myös
totuttava kanssaihmisten reaktioihin. Ihmiset suhtautuvat ihan erilailla
näkymättömään lapseen, kuin näkyvään nuoreen naiseen.
Minä
Tärkeintä
on kuitenkin Ninnin oma suhtautuminen muuttuneeseen olemukseensa. Onko Ninnin
ajatusmaailma ja omakuva myös muuttunut samaan tahtiin ulkokuoren kanssa, tätä
ei tarina kerro. Psyykkinen parantuminen on vaiheittainen prosessi, jossa
välillä voi tulla takapakkia. Itsestään pitäminen on todella vaikeaa, jos on
ollut itsensä pahin vihollinen.
Itsensä
kanssa ystävystymistä voi verrata pimeässä suunnistamiseen. Kaikki rastit on
löydettävä, jotta kartta on kokonainen. Jotta tämä ylipäätänsä olisi
mahdollista, täytyy ihmisen tulla tutuksi itsensä kanssa, hyväksyä itsensä
sellaisenaan. Tietää omat tarpeensa ja myös osata vaatia näitä. Oikeiden
toimintatapojen ja mallien löytäminen on aikaa vievää prosessi ja siksi se
saattaa välillä tuntua turhauttavalta. Ninni haluaisi kovasti olla jo valmis.
Elää normaalia nuoren naisen elämää, ilman pelkoa ja ahdistavia ajatuksia.
Masennus lipui hiljalleen Ninnin elämään, joten ihan silmänräpäyksessä se ei
tule myöskään lähtemään. Joten Ninni, ehdotan, että vierailet vastakin
Muumitalossa. Muumimamman laukusta löytyy varmaan myös jatkossa monia hyödyllisiä
reseptejä.
Kuule ja näe itsesi
Onnellisuus
edellyttää terveitä toimintatapoja ja malleja. Näiden oppiminen onnistuu
parhaiten käytännön kokeilun kautta. Onnistumisen kokemukset ovat tärkeitä
kannustimia ja vahvistavat samalla itsetuntoa. Ninni nauraa, naurussa on
voimaa. Ninni nauraa itselleen, omalle epäonnistumiselleen. Hän on uskaltanut
tehdä virheen, eikä se tunnu pelottavalta vaan vapauttavalta. Ninnin
ajatusmaailmassa on tapahtunut suuri muutos. Vaikka Ninni on tehnyt virheen,
itse Ninni ei ole virhe. Häpeän viitta on hälventynyt. Ihmiset ovat
erehtyväisiä ja Ninni on oivaltanut tämän. Oppiminen tapahtuu erheiden kautta,
niin myös psyykkinen hyvinvointi.
Täällä
minä olen, Ninni huusi naama punaisena. Ympärillä olevat ihmiset kääntyivät
katsomaan Ninniä, mutta Ninni ei huomannut heitä. Hän kuuli vain oman äänensä.
Voimakkaan soinnun, joka kantoi häntä eteenpäin. Kuiskutti korvaan nauravalla
äänellä – minä pidän sinusta. Sitten Ninni kohdisti katseena häntä tuijottavaan
ihmisjoukkoon. – Hauska tavata, minä olen Ninni.
Mistä apua ajatusmallien ja toimintatapojen muutokseen?
Kognitiivisessa
psykoterapiassa keskitytään ihmisen tämänhetkisiin ongelmiin, ajatusrakenteiden
ja toimintatapojen kautta. Itsetuntoa ja elämänhalua syövien ajatusten tilalle
pyritään löytämään uusia ajatuksia ja näkökulmia. Psykoterapiatyöskentely on
hyvin käytännönläheistä. Uusia suhtautumis- ja toimintatapoja kokeillaan
jokapäiväisessä arkielämässä.
Lisää tietoa löydät Mielenterveyden keskusliiton sivuilta:
Jos pidit blogista, kerro myös kaverille
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenteista hurmaannutaan hymysuin.