Vasen permanto, rivi
kaksi.
Vapaa paikka, katon
rajassa.
Varattu etukäteen
ja peruttu myöhässä.
Milloin ihminen
unohti unelmansa?
Toiveen, askeleen
kohti kotia.
Elämä muuttui
sirkusareenaksi,
kuluneen hevosen
raviradaksi.
Taputat etukäteen.
Tiedät kohdat missä
nauraa,
vetää henkeä ja
huokaista.
Näet silmät
sirrillä.
Sulkisit hetkeksi,
jos voisit, tahtoa
osaisit.
(Oma runo vuodelta, 2011)
Paulo Coelho kirjoittaa seuraavasti ihmisen elämäntiestä, kirjassaan
Alkemisti.
”Poika ei tiennyt mitään elämäntiestä. Se on kaikkea sitä mitä
olet halunnut toteuttaa elämässäsi. Jokainen tuntee nuorena elämäntiensä. Siinä
vaiheessa kaikki on selvää ja mahdollista eivätkä ihmiset pelkää unelmoida ja
toteuttaa toiveitaan. Mutta kun aika kuluu, jokin mystinen voima alkaa toistaa
ihmiselle, että elämäntietä ei voi seurata.”
Lisää tietoa Paulo Coelhosta:
Olin lukemassa blogiasi =) Hyvää keskiviikkoillan jatkoa! T:Minna Kähkönen
VastaaPoistaSamoin =) Tai pikemminkin Hyvää Yötä =)
VastaaPoistaKoskaan ei ole liian vanha toteuttaakseen unelmaansa.
VastaaPoistaEnsimmäinen askel vaatii uskallusta,toinen on jo kevyempi.
VastaaPoista