Mitä sitten tapahtui Ninni? – Näkymättömästä lapsesta, näkyväksi nuoreksi naiseksi

”Jos jonkun säikäyttää liian monta kertaa, hän muuttuu näkymättömäksi.” selitti Tuutikki. Ninniä pelotteli täti, joka oli ottanut hänet luokseen asumaan. Se täti oli kauhea. Hän puhui aina Ninnille yhtä epäystävällisesti. Ninni alkoi muuttua aina vain haaleammaksi. Lopulta hän katosi kokonaan.” (Teksti ja kuva Tove Janssonin kirjasta, Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia.)

Näkymättömän Lapsen, Ninnin tarina on riemuvoittoinen selviytymistarina. Tarinaa voi hyvin verrata masennuksesta toipumiseen, sillä myös masentunut parantuu vaiheittain, eikä tule näkyväksi yhdessä yössä. Mitä Tove Janssonin tarina Ninnistä ei sen sijaan kerro, on miten Ninnille kävi sen jälkeen, kun hän tuli kokonaan näkyväksi / parantui masennuksesta. Jansson antaa lukijan ymmärtää, että Ninnin onnellinen elämä alkoi näkyväksi tulemisen myötä. 

Ihan näin helppona Ninnin elämä tuskin jatkui, vaikka hän olikin eheytynyt huomattavasti Muumitalon rakastavassa ympäristössä. Tullakseen näkyväksi ja ehjäksi Ninnin oli tehtävä paljon töitä, eikä hän olisi selvinnytkään siitä yksin. Muumimamman vahvistava läsnäolo oli merkittävä tekijä Ninnin eheytymisprosessissa. Vaikka Ninni muuttuikin näkyväksi, hän ei suinkaan vielä ollut ehjä sisältäpäin. 

Kasvot peilissä

Mitä mahtoi Ninni tuumata, kun näki peilistä kasvonsa piirteet pitkästä aikaa? Nämä kasvot olivat hänelle vieraat. Viimeksi peilistä oli näkynyt lapsen kasvot, nyt peilistä tuijotti nuori nainen. Tämä oli uutta Ninnille, ja kuten me tiedämme, uusi voi joskus olla pelottavaa, vaikka kauniilta näyttäisikin. Ninnin oli myös totuttava kanssaihmisten reaktioihin. Ihmiset suhtautuvat ihan erilailla näkymättömään lapseen, kuin näkyvään nuoreen naiseen. 

Minä

Tärkeintä on kuitenkin Ninnin oma suhtautuminen muuttuneeseen olemukseensa. Onko Ninnin ajatusmaailma ja omakuva myös muuttunut samaan tahtiin ulkokuoren kanssa, tätä ei tarina kerro. Psyykkinen parantuminen on vaiheittainen prosessi, jossa välillä voi tulla takapakkia. Itsestään pitäminen on todella vaikeaa, jos on ollut itsensä pahin vihollinen. 

Itsensä kanssa ystävystymistä voi verrata pimeässä suunnistamiseen. Kaikki rastit on löydettävä, jotta kartta on kokonainen. Jotta tämä ylipäätänsä olisi mahdollista, täytyy ihmisen tulla tutuksi itsensä kanssa, hyväksyä itsensä sellaisenaan. Tietää omat tarpeensa ja myös osata vaatia näitä. Oikeiden toimintatapojen ja mallien löytäminen on aikaa vievää prosessi ja siksi se saattaa välillä tuntua turhauttavalta. Ninni haluaisi kovasti olla jo valmis. Elää normaalia nuoren naisen elämää, ilman pelkoa ja ahdistavia ajatuksia. Masennus lipui hiljalleen Ninnin elämään, joten ihan silmänräpäyksessä se ei tule myöskään lähtemään. Joten Ninni, ehdotan, että vierailet vastakin Muumitalossa. Muumimamman laukusta löytyy varmaan myös jatkossa monia hyödyllisiä reseptejä. 

Kuule ja näe itsesi

Onnellisuus edellyttää terveitä toimintatapoja ja malleja. Näiden oppiminen onnistuu parhaiten käytännön kokeilun kautta. Onnistumisen kokemukset ovat tärkeitä kannustimia ja vahvistavat samalla itsetuntoa. Ninni nauraa, naurussa on voimaa. Ninni nauraa itselleen, omalle epäonnistumiselleen. Hän on uskaltanut tehdä virheen, eikä se tunnu pelottavalta vaan vapauttavalta. Ninnin ajatusmaailmassa on tapahtunut suuri muutos. Vaikka Ninni on tehnyt virheen, itse Ninni ei ole virhe. Häpeän viitta on hälventynyt. Ihmiset ovat erehtyväisiä ja Ninni on oivaltanut tämän. Oppiminen tapahtuu erheiden kautta, niin myös psyykkinen hyvinvointi.

Täällä minä olen, Ninni huusi naama punaisena. Ympärillä olevat ihmiset kääntyivät katsomaan Ninniä, mutta Ninni ei huomannut heitä. Hän kuuli vain oman äänensä. Voimakkaan soinnun, joka kantoi häntä eteenpäin. Kuiskutti korvaan nauravalla äänellä – minä pidän sinusta. Sitten Ninni kohdisti katseena häntä tuijottavaan ihmisjoukkoon. – Hauska tavata, minä olen Ninni.

Mistä apua ajatusmallien ja toimintatapojen muutokseen? 

Kognitiivisessa psykoterapiassa keskitytään ihmisen tämänhetkisiin ongelmiin, ajatusrakenteiden ja toimintatapojen kautta. Itsetuntoa ja elämänhalua syövien ajatusten tilalle pyritään löytämään uusia ajatuksia ja näkökulmia. Psykoterapiatyöskentely on hyvin käytännönläheistä. Uusia suhtautumis- ja toimintatapoja kokeillaan jokapäiväisessä arkielämässä.

Lisää tietoa löydät Mielenterveyden keskusliiton sivuilta:

http://www.mtkl.fi/tietopankki/mista_apua/erilaisia_terapiamuotoja/

Jos pidit blogista, kerro myös kaverille