Korkein
koroin, lyhyin helmoin, puikkelehdin tavaroiden keskellä. Etsien aarretta tai pikemminkin
esinettä, joka uusin silmin katsottuna muuttuisi helmeksi.
Vinttikamarit
ovat eläviä paikkoja. Huoneita, joissa mielikuvitus karkaa omille teilleen.
Aikuisena mielikuvituksen voi taltuttaa, sitoa liekaan ainakin hetkeksi. Toisin
oli lapsena, silloin en ollut vintillä yksin. Yksin en ole tälläkään kertaa,
mutta nykyään vintin henget ovat leppyneet. Antavat minun uppoutua omiin ajatuksiini
ja lähtiessäni sulkevat oven perässäni.
![]() |
Kuva: M. Heinonsalmi 2011 |
![]() |
Kuva: M. Heinonsalmi 2011 |
Jos pidit blogista,
kerro myös kaverille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenteista hurmaannutaan hymysuin.