Ihanaa, että olet siinä. Kosketus rauhoittaa ja lisää
mielihyvän tunnetta. Ennen kaikkea kosketus on yhteys toiseen ihmiseen. Se
kertoo, että emme ole yksin.
Eniten kosketusta ihminen saa elinikänsä
ensimmäisinä vuosina. Teini-ikää lähestyttäessä koskettaminen vähenee, kun taas
aikuisikään tultaessa kosketus saattaa lisääntyä, esimerkiksi parisuhteen
myötä. Iän karttuessa koskettaminen lisääntyy jälleen, ihan jo ajatellen miten
paljon vanhus saa kosketusta osakseen eri hoitomuotojen kautta. – Mites täällä
voidaan, vanhainkodin hoitaja kysyy, samalla silittäen papan selkää.
Saanko halata?
![]() |
HaliCard toimii kaikkialla maailmassa. |
Aikuisten välillä kosketus ei olekaan yhtä
yksioikoinen asia. Eteenkin vastakkaisten sukupuolten välillä, kosketukseen
liittyy useimmiten seksuaalisia jännitteitä. Käsipäivää toki sanotaan, mutta
hyvää oloa tämä rutiininomainen kosketus harvemmin antaa. Halaaminen on
tuttujen kesken nykyään arkipäivää, mutta kuitenkin paljon tavallisempaa
naisten, kuin miesten kesken. Soveliaaksi halaaminen muuttuu miesten kesken
urheilun parissa. Silloin saa kosketella, vaikka suukonkin moiskauttaa
poskelle, kunhan asianyhteyteen liittyy pallo tai maila.
Elintärkeä kosketus
Tuntoaisti kehittyy aisteistamme ensimmäisenä ja säilyy
pisimpään. Vaikka iäkäs ihminen ei kuule tai näe, hän aistii kosketuksen.
Vauvalle kosketus on avain maailmaan. Sen avulla vauva oppii ja oivaltaa. Terveen
psyykkisen kehityksen kannalta, kosketus on myös vauvalle elintärkeä. Vanhemman
rakastava kosketus on itsetunnon ja itseluottamuksen perusta.
Kosketus saattaa jäädä taka-alalle tietyissä
elämänvaiheissa. Ajatelkaamme vaikka teini-ikää, jolloin nuori tulee enemmän
tai vähemmän allergiseksi vanhempien kosketukselle. Ikään liittyy monenlaista
problematiikkaa, joten eikö hali juuri olisi kohdallaan tässä iässä? Eteenkin
pojat jäävät tässä iässä vaille kosketusta, sillä he alkavat seurustella
tyttöjä myöhemmin.
![]() |
HaliCard paranee vanhetessa. |
Mistä kosketusta?
Hierojalla ja kampaajalla aikuinen saa nauttia
kanssaihmisen kosketuksesta. Myös lemmikkieläimen silittäminen tuo samankaltaisen
hyvän olon tunteen. Mutta, sitten nuo tahot loppuvatkin, jos kotoa ei löydy
hellyyttä jakavaa kumppania. Kosketuksesta on selvästi puutetta
yhteiskunnasamme. Olisikohan Auvisen ja Saarisen kohtalot saaneet eri käänteen,
jos he olisivat saaneet enemmän kosketusta osakseen aikuisiällään? Sitä ei
varmaksi voi sanoa, mutta se on varmaa, että hali päivässä parantaa elämänlaatua.
Hei!Kävin lukemassa blogiasi.=) Terveisin:Minna Kähkönen.
VastaaPoistaKiva, että kävit =D
VastaaPoistaSe antaa puhtia jatkaa kirjoittamista.