Maailmassa on kahdenlaisia ihmisiä

Maailmassa on kahdenlaisia ihmisiä. Niitä, jotka vaihtavat märät sukat heti kuiviin ja heitä, jotka antavat märän sukan kuivua jalassa. Kumpi sinä olet?

Istun sohvalla oikean puoleinen jalka paljaana. Märkä sukka makaa vieressäni ruskealla sohvalla. Se ei kuivu ihan hetkeen, sen verran sukka kastui suolla. Voisin tietenkin ripustaa sukan kuivumaan ja hakea yläkerrasta kuivan sukkaparin. Saattaisin, mutta minä istun sohvalla oikea jalka paljaana, märkä sukka vieressäni. 

 

Yksi märkä sukka ja sen takia paljas jalka, se ei ole iso juttu. Asiasta tule monimutkaisempi, kun sitä miettii laajemmin, ajatellen ihmisten toimintatapoja. Mieleeni tulee väistämättä ajatus sietokyvystä ja sen ympäröivästä mukavuusalueesta. Sietääkö märkää sukkaa pitävä ihminen enemmän negatiivisia asioita elämässään, vaikka nämä eivät aina olisi hänelle edullisia? 

Tämä sukkadilemma on verrattavissa ihmisen sietokykyyn, kuinka paljon me siedämme negatiivisia asioita ja tapahtumia arjessamme? Missä vaiheessa ihminen turhautuu ja päättää tehdä asialle jotakin. Muuttaa kenties suuntaa? Vai kestämmekö tiettyjä asioita vain siksi, että luulemme sen olevan osa elämää?

Jotkut asiat ovat toki pala arkea, ”sitä ei voi ylittää, sitä ei voi alittaa, täytyy mennä läpi”. Kukin tekee tämän omalla tyylillään, ensimmäinen rämpien, toinen vastavirtaan ja kolmas kroolaten. Mutta pysähtyykö kukaan heistä, kysyäkseen itseltään – mitä sinulle kuuluu? Tuntuuko tämä hyvältä? Ja jos ei tunnu, niin voisiko asiat tehdä toisin? Taidanpa hakea kuivan sukkaparin lämmittämään jalkojani.

                                                               Mitä polkua sinä kuljet?

  

Jos pidit blogista, kerro myös kaverille