Glad Påsk!

          Hauskaa Pääsiäistä / Glad Påsk!

Parasta pääsiäisessä ovat kiireettömät aamut. "Ei huolia, ei murheita, ei kiire mihinkään" kuten Robin laulaa Frontside Ollie kappaleessaan. On muuten tullut kuultua työn puolesta tuota laulua, kerran jos enemmänkin. Saattaa olla siedättämishoitoa tai aivopesua, sillä minäkin tykkään nykyään Robinista.

Askarreltiin lasten kanssa hauskat pääsiäispuput. Korvat ovat piippurassia.

Robin, Frontside Ollie:

http://www.youtube.com/watch?v=TTGE8AYKJuQ



P.S. Mikä ihmeen Fronside Ollie? 

Frontside Ollie on skeittitemppu, jossa hypätään laudalla ja käännytään itse laudan kanssa 180° frontside suuntaan.






Jos pidit blogista, kerro myös kaverille 

Virpominen – hauskan jännittävää

Innostuin askartelemaan.

Tänään saattaa ovikello soida ja oven takaa kurkistaa pieniä noitia. ”Virvon varvon tuoreeks terveeks...” tai vaihtoehtoisesti ”Virvon varvon pääsiäisbokserit”, kuten yksi nuorimies innostui lausumaan virpomisoksaa tehdessään. Tänään on Palmusunnuntai ja virpomispäivä, joten jos palkkakarkit jäivät ostamatta, kannattaa kaivaa kolikoita valmiiksi virpojia varten. Unohtakaa hedelmät, vaikka ne terveellisiä ja hyviä ovatkin. Kukaan lapsi ei niitä toivo palkaksi. Syödään hedelmiä vuoden kaikki muut 364 päivää, mutta ei tänään!

Virpominen on jännittävä ja iloinen tapahtuma lapsen näkökulmasta. Vaati rohkeutta kolkuttaa vieraan talon ovea, joten mielestäni jo tämä sosiaalinen teko on palkitsemisen arvoinen. Useimmiten oven avaa hymyilevä hyväntuulinen aikuinen, mutta näin ei ole suinkaan joka oven kohdalla. Joidenkin ovien takaa paljastuu nyrpeitä peikkoja, jotka virpojat nähtyään töksäyttävät suustaan negatiivisen lauseen, samalla sulkien oven lasten nenän edestä.  Ymmärrän toki etteivät kaikki halua tulla virvotuiksi. Mutta kaikki te hapannaamat, ymmärtäkää, ettei lapsi voi tietää tätä. Siksi ehdotan, että ripustatte lapun oveen, jossa pääsiäistoivotuksen kera kerrotte, että ette halua tulla virvotuiksi.

Minä odotan innokkaana pikkuvirpojia. Pieneksi pähkinäksi muodostuu kuitenkin joka vuosi, mitä ostaa lapsille palkaksi? Jotain herkkua sen olla pitää, mutta sellaista herkkua, mitä en itse popsi makean nälkääni. Taitaisi siinä tulla moinen poru, kun ilmoittaisin, että tädillä oli karkkia, mutta täti söi ne itse. Tänä vuonna päädyin Muumi-täytelakritseihin. Hyviä, mutta eivät minun suurta herkkua.

Jos pidit blogista, kerro myös kaverille 

Hyvä Mieli

Kiitos,  Sivusilmäilyä-blogin Silmäilijä Hyvää mieltä-haasteesta. http://sivusilmailya.blogspot.com/ 

Haaste sai hyvälle tuulelle ja muistutti, että näille hyvän mielen asioille tulisi järjestää aikaa. 

Tässä itse haaste:
Listaa asioita, jotka tuovat hyvää mieltä. Ihan sekalaisessa järjestyksessä. Haasteeseen kuuluu jakaa vähintään kymmenen hyvän mielen asiaa (jos saa haasteen uudelleen, niin ainakin viisi lisää). Anna eteenpäin viidelle bloggaajalle. Kerro heille, että ovat saaneet haasteen, sekä mainitse haasteen antaja postauksessasi (linkitä, jos hänen bloginsa on julkinen).

Hm, asioita jotka saavat suupielet koholle. Näitä asioita on monia, joten laitan ne mitkä tulee ensimmäisenä mieleen.

1.      Huumori, varsinkin arjen huumori puree minuun. Tilannekomiikka on ihan parasta. Ja sitten on tietenkin stand-up keikat, joita suosittelen kaikille. Impro-teatterit ovat myös huumorin aatelia. Kävin viimeksi katsomassa impro-ryhmä Snorkkelin esitystä ravintola Artturissa Tampereella. Hyvät naurut, hyvä mieli!

2.      Lapset, nuo ihanaiset pikku höpönassut. Vain mielikuvitus on rajana, kun heidän kanssa puuhastelee.

3.      Kirjoittaminen saa aina hyvälle tuulelle. Oli se sitten runoja, novelleja tai satuja. Pitäisi vaan järjestää enemmän aikaa tälle harrastukselle. Puhumattakaan blogista, joka on viime aikoina jäänyt retuperälle.

4.      Eläimet, kaikki huolet ja pahat tuulet kaikkoavat kun silittää kissaa tai koiraa.

5.      Itsensä ylittäminen. Se tunne on aivan mahtava, kun onnistuu asiassa, joka on ollut mukavuusalueen ulkopuolella. Rohkeus palkitsee rohkean.

6.       Ystävät, nuo ihanat.

7.      Oma koti ja se hetki kun olet saanut siivottua ja istahdat tyytyväisenä sohvalle laiskottelemaan. Tunne on vielä parempi, jos lopuksi palkitset itsesi tuoreella kukkakimpulla. Kolikon toinen puoli tässä sitten vaan on se itse siivoaminen. Se kun ei ole lempipuuhaani. 

Näitä kukkia en ostanut itse. Vaan sain ne mieheltäni viikonloppuna. Hän on sanomattakin tärkein hyvän mielen lähde elämässäni.

8.      Järvessä kelluminen kuumana kesäpäivänä katsellen sinistä taivasta ja niitä muutamaa pilven hattaraa jotka lipuvat ohitse. 

9.      Askartelu, mutta tässä pätee seuraavat säännöt. Ensinnäkin ei aikatauluja. Toiseksi askarellaan ”katsotaan mitä syntyy-meiningillä”. Ohjeet ovat luovuuden seinä. Tehdään niillä materiaaleilla mitä sattuu milloinkin löytymään ja improvisoidaan loput. 

10.  Kiiretön shoppailu, jolloin ei ole tarkoitus löytää mitään tiettyä. Shoppailupäivän kuuluu myös piipahdus jossain ihanassa kahvilassa. Etenkin kirpputorit ja hyvät löydöt saavat hyvälle tuulelle.

  

  

 Lähetän Hyvän mielen haasteen eteenpäin:

Steamed snow peas-blogin NJJ:lle

http://steamedsnowpeas.blogspot.com/

Harmaata arkea-blogin Outille

http://harmaata.blogspot.com/

Marionette-blogin Marikalle

http://girlsloveshoes.blogspot.com/ 

Riittävän hyvä-blogin Outille

http://riittavanhyva.blogspot.com/ 

Marjalle, Marja Syvälä-blogiin

http://mariasyvala.com/site/index.php?option=com_blog&view=blog&Itemid=2

Kotini on karuselli

Kotini on karuselli,

sisutettu sirkushevosella,

päässään sinisulka ja kasvoilla outo virne.

Istun hevosen selkään katsomaan maailmaa,

kuuntelemaan vaimeita äänenpainoja,

kuin kehnoja yrityksiä sävellykseen.

                  

Minulla on heleä sininen mekko.

Kesäpolvet naarmuilla ja

jalassa uudet kiiltävät remmikengät.

Vaaleat hiukset takuilla,

kuin herätyskellon kilinä aamunsarasteessa.

Minä olen aina ollut kaksitoistavuotias,

mikä sinänsä ei ole mikään ihme,

mutta että kaikki asiat ulkopuolella,

syntyvät ja sitten lakkaavat olemasta,

on vailla ymmärrystäni.

Eräänä päivänä heräsin katseeseen,

hymyilin ja tervehdin kohteliaasti,

kunnes ymmärsin etten ollut kiinnostuksen kohteena.

Sinisulka hevonen ei suostunut puhumaan,

joten jäin yksin kysymyksieni kanssa.

Istahdin karusellin reunalle,

pyörien ympäri ja ympäri.

Kuva: Anne Wiph, Freedom-The carousel

Yllä oleva runo on kirjoitettu 2000-luvun alussa. Runo muistui mieleeni nähtyäni Anne Wiph:n karusellikuvan. Joillekin karuselli edustaa oravanpyörää toisille irtiottoa arjesta. Oli sitten kumminpäin vaan askel toiseen suuntaan vaati aina päätöstä, ehkä jopa rohkeuttakin. Minulle karuselli on paradoksi. Pala lapsuutta, eheyttä joka aikuisuuden kynnyksellä vaati särön irrotakseen akseliltaan.

Jos pidit blogista, kerro myös kaverille 

Kuningas ei

Tämä laulu on omistettu kaikille vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville sekä muille kuninkaan alamaisille. 

Kuningas ei

'Mä en tahdo syödä muumilautaselta,
mä en tahdo syödä mitään!
Mä en tahdo istua ruokapöydässä,
mä en tahdo tehdä mitään!

Otatko sämpylää - Ei
Otatko omenaa - Ei
Palanen juustoa - Ei
Vai lasi maitoa - Ei
En tahdo, eikä mun tarvitse

Olen kuningas
Suuri kuningas
Kuningas E ja I

Täällä hallitsee kuningas Ei

Mä en tahdo laittaa sukkahousuja,
mä en tahdo laittaa mitään!
Mä en tahdo laittaa kumppareitakaan,
mä en tahdo tehdä mitään!

Mennäänkö puistoon - Ei
Saat ajaa polkupyörällä - Ei
Muutkin on ulkona - Ei
Puetaan päälle - Ei
En tahdo, eikä mun tarvitse

Olen kuningas
Suuri kuningas
Kuningas E ja I

Teitä hallitsee kuningas Ei

Ja mä voin soittaa rumpuja
Keskellä yötä puoli neljältä
Ja teidän riemuna
On tehdä töitä pussit silmillä
Ja näin se käy
Näin se käy

Mä en tahdo pestä hampaita,
mä en tahdo pestä mitään!
Mä en tahdo mennä nukkumaan,
mä en tahdo tehdä mitään!

Pää tyynyyn - Ei
Hyvää yötä - Ei
En tahdo, eikä mun tarvitse

Olen kuningas
Suuri kuningas
Kuningas EI

Olen kuningas
Suuri kuningas
Kuningas Ei, Kuningas Ei

Täällä hallitsee kuningas Ei

(Tuure Kilpeläinen&Bändibändi&Kuusisto - Ipanapa 1)

Lassi ja 12 "mä en tahdo-ilmettä".

Kuuntele Kuningas ei-laulu:
http://www.youtube.com/watch?v=vr3mqGxV8ac&noredirect=1

Jos pidit blogista, kerro myös kaverille   

”Juuso, se on rikki nyt.”

Korkeasaaren karhut ovat tällä viikolla heränneet talviuniltaan. Mahtavatkohan Kuusamon petokeskuksen karhut olla jo hereillä? Jos Kuusamon otsot eivät vielä ole kömpineet esiin talvipesistään, heidän ”emolla” Sulo Karjalaisella on varmasti kovin ikävä ”lapsiaan”. Karjalainen asuu Kuusamon kupeessa, yhdessä kuuden karhunsa kanssa. Hän on kasvattanut jokaisen karhun pennusta saakka, mikä on luonut erityislaatuisen suhteen hänen ja yli neljäsataa kiloa painavien kasvattien välille. 

Juuso-karhu ja Sulo Karjalainen kuin kaksi marjaa. Kuva: Kaleva.fi

Tutustuin Karjalaiseen ja hänen karhuihin ensimmäisen kerran ”Miesten vuoro” dokumentin kautta. Kovin on sympaattisen oloinen mies ja ihan karhun näköinen itsekin, totesin samalla naureskellen Juuso karhun toilailulle. Dokumentissa Juuso rikkoo puutarhapöydän, johon Karjalainen toteaa tyynen rauhallisesti: ”- Juuso, se on rikki nyt.” Tämä video saa minut aina hyvälle tuulelle. Puhumattakaan ensi näkemän hämmästyksestä, kun karhu kurkkaa tv-ruudun oikeasta alalaidasta ja löntystelee Karjalaisen luokse. Ensiksi epäilin jutun olevan trikkikuvausta, sillä eihän sitä joka päivä näe miestä ja karhua saman pöydän ääressä. 

Pätkä YLE:n dokumentista "Miesten vuoro".

 http://www.youtube.com/watch?v=eMPY9ZkJe-o

Juuso ja Sulo. Kuva: booksfromfinland.fi

Katso Ylen dokumentti Sulo Karjalaisesta ja hänen karhuistaan:

Tosi tarina: Tarinoita karhunkolosta 1/2 

 http://www.youtube.com/watch?v=_dwAi8_-gko

Tosi tarina: Tarinoita karhunkolosta 2/2   

http://www.youtube.com/watch?v=TSW1fY-fZZ0

”Miesten vuoro” dokumentti on puhetta suoraan suomalaisen miehen sydämestä

  http://ohjelmat.yle.fi/dokumenttiprojekti/ohjelmisto/miesten_vuoro

Kuusamon suurpetokeskuksen kotisivut:

http://www.kuusamon-suurpetokeskus.fi/

Jos pidit blogista, kerro myös kaverille 

Tasa-arvoa naisten välille!

Hyvää naisten päivää! Päivän sana on tasa-arvo ja tässä asiassa olemme hyvällä mallilla Suomessa. Miesten ja naisten välisen tasa-arvon sijaan haluan kiinnittää huomiota naisten väliseen tasa-arvoon. Tällä saralla meillä on vielä paljon parannettavaa, sillä nainen ei aina välttämättä ole naisen paras ystävä. 

Kuva: M. Heinonsalmi

Hyvät naiset, lopettakaa työpaikalla nahistelu ja selän takana puhuminen. Tämä kun ei ole kenenkään etu. En väitä ettei mies myös voisi olla työpaikkakiusaaja, mutta tänään haluan kiinnittää huomion naisten välisiin suhteisiin, sillä monella työpaikalla ilmapiiri on kuin ala-asteella konsanaan. On työilmapiiriä saastuttavia kuppikuntia, kateutta ja supattelua. Sanokaa asiat mieluummin suoraan, jotta vältyttäisiin väärinkäsityksiltä ja riidoilta. Naiset, kunnioittakaa toinen toisianne. Iloitkaa siitä, että  naisilla Suomessa on oikeus koulutukseen ja kodin ulkopuoliseen työelämään!

Jos pidit blogista, kerro myös kaverille